๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข WhatsApp Channel

๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข

2.2K subscribers

About ๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข

Zomi Political Forum (ZPF) is a platform for discussing Zomi political issues, aspirations, and concerns. It aims to: - Promote Zomi unity and solidarity - Foster informed discussions on Zomi politics - Encourage participation in the political process - Support Zomi leaders and representatives - Advocate for Zomi rights and interests

Similar Channels

Swipe to see more

Posts

๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
2/4/2025, 6:07:30 AM

*MANIPUR A ZOMI MOVEMENT TAWH KISAI TAMLOU* By Pu K. Guite,Founder President, ZRO & Political Adviser, ZRO. *HONG KIPATDAN* Zomi teng gawmkhawmna dia movement i pat uh British hun lai pek himahleh Manipur a Zomi movement i patkhiak uh sawtlua nailou hi. ZRO hong pianma in Pu T.Gougin, Pu Thianzakham@ S.K.Simte, Lalneihthang@ Zokhankhual, etc te makaihna in Daizang khua ah kum 1972 in Zomi National Congress(ZNC) na phutkhia uhi. Amauteโ€™n Pu S.Thangkhangin, M.Phil, JNU a simlai samkhia in Zomi ihihdan nasatak in hon tangkoupih ua thupi kasa mahmah hi. Zomi ihihna kiphawk in, laa phuakthei in phuak, a gelhthei teโ€™n gelh, ninam adia kalsuan thei in kalsuankhia in pan i la ua, khopi tuamtuam bang ah ALZOSA dinkhiak ahi. Kum 1988 in Champhai ah 1st World Zomi Convention nasatak in hon sai ua, huai nung sotlou in daltu tamtak ziakin, vangtahhuai tak in, Manipur a ZNC makaihna a Zomi movement hong muihkik a, poi petmah hi. Bangteng hileh, Manipur Zomi movement khangthu ah, ZNC leh huailai a heututeโ€™ contribution chiamteh tham ahihna bei ngeilou ding hi. I theih dia hoih mahmah khat ahihleh, ZNC in kum 1980 a V.V.Giri, President of India kianga Memorandum a piakna ah, โ€˜unleash the political chain that binds Zomi(dismantle the political barriers between the Zomi of Burma and Indiaโ€™ chih thulu na zang uhi. ZNC movement bei khat suak mahleh, huailai sawng mah in research scholar tamtakin Zosuan minam ihihna diktak suikhia in hong tangkou khia uhi. Amaute laka chepteh tham mahmahte ahihleh Dr. Tualchin Neihsial, Pu S. Thangkhangin, Pu L. S. Gangte, Pu Dr. Kamkhenthang, Pu Dr. Vumson, Pu Lal Dena, Pu Rev. Dr. Mangkhosat Kipgen, Pu Rev Prim Vaiphei, Rev. Dr. Sing Kho Khai, Rev Khup Za Go, etc ahi ua, amaute laigelhte muhtheih in omvek lai hi. Kum 1990s bullam apan Manipur singtangmiteโ€™ politics huihnung hong chituam mahmah a, galvantawi tuamtuam apan nawkna tuamtuam kituak hi. Hiai hun a i dinmun haksatdan, thawmhau dan leh i mangbatdante ka ngaihsut chiang in, Judate Aigupta a saltan lai bang lungsim ah hong kilang thei hi. Huchiโ€™n Zomi nam lamkai leh Saptuam heutute leng patau in, awlmohna lianpi nei uh ahi ngei dia, December, 1992 EBC(ECC) Khawmpilian khit in Consultative meeting sam zihzeh uhi. Hiai hun a makaipi a pang Phamsa Rev.T.Jamkhothang panlakna manghilh theih vual ahi kei hi. Chial a ka om bang in kei leng consultative meeting ah kava tel zel hi. Heutu paikhawm teโ€™n, ut leh utlouh thu gentheih omlou in, Pawlpi khat bawlkhiakna dia mohpuakna piak in ka om hi. New Bazar a Pu K. Vungzalian, Ex-Ministerโ€™ innsawngtung, common room ah hon final khum ua, Phamsa Upa T. Phungzathang, Ex-Minister in thumsakna hon nei hi. Huchiโ€™n Jan 1993 sung ngei a Diphu nusia a Lamka hong pemtou dia thupiak toh ka kikhen uhi. Lamka ka hong tun in koi a bangchi pat ding chih ngaihtuah ngal ahi a, Aizawl a om Pu Tielkhal, CNF heutu kava kimuhpih ua, belhtak ana hi khol kei. Huchiโ€™n Lamka hong kik in, Burma a Kachin Independent Army (KIA) heutute toh kimu diโ€™n kei, L. Tualkhanhau, G. Vungsuanthang leh Pu Tunzakham Hangzo ka kisa ua, Rev T. Jamkhothang in thumna toh hon khakhia hi. Burma ah Pu Thanglianpau, Gen.Secretary, ZNC(Burma) leh elected MP, Burma in hon makaih hi. Ka kimuhpih dingte uh Pawl min lou a muh theihlouh ahih ziakin, kou leng ka kikumkhawm ua, i hihna diktak leh sak leh khang in i pomtheih pen uh Zomi ahih banah, researcher leh historian teng in leng Zosuan, Zomi ihihdan leh min dangte (Chin, Kuki leh Lusei) midang teโ€™n hon sapna ahihdan nial vuallouh a suikhia khinta ahih ziak in, Pawlpi min ding in Zomi Re-unification Organisation (ZRO) chih April 1993 in, Phaphian mun ah, namkipna kon nei uhi. Pawlpi phuhkhiak dia thupukna bawl hun Feb, 1993 hi a, amin hong kiphuah April, 1993 ahi. Ahi a, hiai hun in leng Pawlpi structure bangmah bukimtak a lepfel ahi nai kei. Huchiโ€™n KIA Chairman Pu Brangsai, Chief of Army Staff Pu Zawmai leh Foreign Secretary Pu Zongkhra te toh ka kimu ua, a siam un a hon deihsak mahmah uhi. Lamka ka hong tunkik un, New Lamka YPA Hall lui ah heutu tamtak paikhawm in, report piakna leh ZRO structure/body bawlfelna kinei hi. Heututeโ€™n hamphatna hon pia ua President hihna ka let banah, Pu Thanglianpau@Daniel Thang in Vice President, D. Kamsuanthang, Gen.Secretary, Thangzakhum, Fin.Secretary chihte guan masak ahi. Mobilization leh awareness campaign patngal ahi. Gam leh nam it tuailai bangzah hiam in gamnuai zuan ngal ua, Pu Kaizasang makaihna toh training kibawl in, huchiโ€™n Zomi Revolutionary Army (ZRA) hong piangkhia hi. Kum Sept, 1993 in Delhi ah Thanglianpau@Daniel Thang toh ka hoh ua, India Government kiangah dawlkhaat kiseplut hi. Tua dawlkhaat ah, โ€˜re-unification of all Zomi of Burma and India into one political unitโ€™ chih thulu kipansan hi. Mobilisation bawl na ah, tribe tuamtuam heutute ki lutchilh masa hi. Hiai hun a hon malakpih Pu L. Chinkhanlian, Editor, Manipur Express, Pu Kapchhung, Gen.President YPA GHQ, Pu Chin Ngaihpau, Gen.Secretary, YPA GHQ, Pu S. Chinzalam, Pu N. Thangchinhau, etc te manghilh theih vual ahi kei uh. Tribe sung mobilization gahsuah in, kum 1995 in STC(SNC), VPC(VNO), PTC(PNC) leh Teddim Chin Union (TCU) teโ€™n Charter of the Zomi Re-Unification Organisation suaikai a sasin-salung nekhawm in Pawlpi namkipna leh minam adia panlakna hon neitou ngekngek uhi. Tuni chiang in tribe 9 bang in sasin-salung nekhawm in Zomi movement ah i semkhawm theita ua, kipahhuai kasa mahmah hi. Huchiโ€™n Manipur ah ZRO tuh Zosuan tribe tuamtuamte (tribe cheknokte ka chihsek ahi) khaikhawmtu hongsuakta hi. I theih chiatsa bang in, Pawlpi lamzangtak a paitou kimlai June 24, 1997 a KNF(P) teโ€™n Saikul khuami, minautang 10 hon kaplup sak chiang in buaina meikuang hong kipankhia hi. I sanggam teโ€™n hiaidan a hong dou hial dia gintakna bangmah a kineihlouh ziakin, buai kipat chil in vanzat bangmah kineilou hi. Himahleh, Burma a sanggamte toh kithuzak in, a neu a lian, a nai a gamla a om Zomi te i panghuan ua, gamtang thei zawdeuh a i om chiang in balance of power hong omthei in, huchiโ€™n Oct, 1998 in unau kal a kilemna (Kuki-Zomi Peace Accord) i bawl thei uhi. Hiai peace accord thutuun poimoh mahmah ahihleh, nomenclature thu a kuamah ki imposed khum louh ding chih leh tax leng forced a kingetlouh ding chihte ahi. Hiai buai hun in Zomiteโ€™ Pathian i samkhawm ua, Saptuam teโ€™ thumna leh panlaknate manghilh theih vual ahi kei hi. Kum 1997-โ€™98 buaina ah si leh mang tampi i om a, poi mahmah in, khasiathuai mahmah hi; himahleh, Pathian in hiai buaina tungtawn in Zomiteโ€™ kipumkhatna, khovel theih a Zomi puanzakna, Pawlpi hatzawksemna leh Zomi movement suhattu hong suaksak maimah hi. Tamtak ten Zomi sihpih a hinpih ihihdan phoklou in, tuniโ€™n Pawlpi bang i dem ekek ua, heutumasateโ€™ vision leh kalsuannate bangmahlou in i koih uhi. Pawlpi Kivaipuakdan leng theilou i hia ahih keileh kitheih mohbawl i hia chih ding khop in i phengpaita uhi. Ettehna ding in, Pawlpi kiphuhkhiak chil in tribe te pansan pipen a kinei mah ahi. Ahi a, Pawlpi pen armed group khat hong hih chiang in, civil organization toh kalsuan kikim himahleh pumkhat suaktheilou hi. Civil organization or Tribes ten leng Pawlpi a tanvou a neih ding ahi chihthu hong ginkhiak tunglai in, ken bel, tanvou leh mohpuakna tonkhawm gige ahi (power and responsibilities), thautawiteโ€™ kalsuanna teng kou leng ka mohpuakpih ding uh na chihtheih uleh hoihlua ahi, himahleh, huai hizenlou a, policy kibang a kalsuankhawm in, tribe teng Council khat nuai ah kikhaikhawm leng hoihzaw ding ahi, ka chi hi. Huaimah paisuak in Zomi Council (apex body of Zomi CSOs), i bawlkhia ua, federal system a zui hi. Pawlpiโ€™n bel Presidential form of democracy zui in tunitan i paitou tadih hi. Pawlpi a semtute minam adia hinna phal a kipiate hi a, CSO lam bel huaidan hilou hi. Hiaite banah, ZRO in Kivaipuakna Daan (Constitution) hoihtak kinei a kum teng in Annual Assembly kinei gige a, huai hun ah Annual Audited Statement velkhawmna, Annual Budget approve na leh maban kalsuan dingdante kikupkhawmna neih zel ahi. Kum nga (5 years) dan teng in General Assembly kinei a, Assembly palai paikhawmteโ€™n (CEC member leh Cabinet) President ding telna kinei zel hi. A kallak a President deihlouhna leh muanzoh louhna omkha thei chihziakin Impeachment clause leng Constitution ah ki omsak hi. Hiai dante zuilou in President khekkhiak or paihkhiak theih hilou hi.

โค๏ธ ๐Ÿ‘ ๐Ÿ˜‚ 24
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
2/10/2025, 1:42:13 AM

President Rule Manipur a puan khiat ahi ta, chih thu Home Minister Office apan thu suak om ta. Manipur Cabinet Suspend ta uh. Kha 6 sung President Rule toh hun zang khawm nainai ta ding.

Post image
๐Ÿ˜ฎ ๐Ÿ‘ ๐Ÿ˜‚ ๐Ÿ™ 6
Image
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
2/12/2025, 4:14:23 PM
โค๏ธ ๐Ÿ™ ๐Ÿ‘ 17
Video
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
2/12/2025, 4:14:24 PM
โค๏ธ ๐Ÿ™ ๐Ÿ‘ 18
Video
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
2/17/2025, 6:20:21 AM
Post image
โค๏ธ ๐Ÿ‘ ๐Ÿ˜‚ 30
Image
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
2/17/2025, 10:16:04 AM
Post image
โค๏ธ ๐Ÿ‘ ๐Ÿ˜‚ ๐Ÿ™ 29
Image
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
2/20/2025, 1:39:00 PM

Mizo ten state hon muh na d ua mizo(min phuah tawm) jang uh.but a scholar te un khang thu hon sut tak2 uh.british hun a british ten kuki/lushai a hon na record ahi chih mu khia uh.of course they accept that too.Huai jiak a tua kuki ki chi te le unau bng a hon en uh,amau le kuki hih le pom lou tuanlou.Hi leh leng a history study uh british colonial hun tan a tawp mok lou.british hun a kipan om thut,om guih kihi lou.hon sut jom jel chiang ua.colonial hun in british in kuki/lushai in hon na record mah leh colonial hun ma ale na ki om khin ahih dan hon musuah uh.(based on the zo history) Research hon bol zomzel chiang ua tibeto china a dynasty(Lal) khat hun lai apan burma ki lut.huai apan india(manipur,mizram,assam,tripura),bangladesh etc te a ki theh thang te ihi chih mukhia uh.Hiai tibet apan kipan te suang tu pa pu zo/xhou/zhou ana hi. Hiai Dynasty(Lal) nung lam tham2 burma leh india a i lut nung ua british in hong vai hwm khum in.huai hun a kuki/lushai,chin etc hong na phuah sak uh hilel.huai jiak a unau mizo te bng in mizo a ngaihnat kwm kwm ua,eiloi zosuan/zomi ihi uh,zo country a iki gwm d uh ahu chih scholar tamtak leh even the cm of mzram thiltup hita..hi chi bng ahih lai a kuki ihiu ve..kuki lo min dang tailo ding chih vel khwng lem lwngal(dont act like you are in a film industry...it is politics.right now we are in a very critical time ..history bng mah theilou hai man...british hun ma...i sut theih tan leh hon suangtu te i suut phot kei d mo...british ten magic a hon om sak guih uh na kisak umo kuli chate..mizo ten le nou kuki na it bng ua a mizo hih na uh it thou uh ahi.but history dik tak a theih chiang ua mizo/lushai/kuki chih khwng mi hon piak leh phuah tawm sak mai mai uh min ahih dan hon mukhia ua.ihih na diktak leh hon suang tu diktak leh iki pat na leh history diktak te poimoh zw chih hon thei khia ua,hiai tung tawn a zosuan/zomi te kigawm khwm a zo country din khiak ding chih te hon paipih ta uhi.zosuan ihi chi hon thei khe pan ta uua..zosuan zomi/zo country adia pan la uh ahi tua.Hi chi bang hun ah Nou less knwledge kuli mi ten british colonial malam na mu ban kei ua,na khangthak te uh history diklou pi in na pi toutou ua tun kuki bng ahua,kuki history bng hi a,koi a hong kipan,kuki ki chi kua suan leh khak hi hiam,hon suangtu kua chih le thei lou in mi simmoh na kampau(vulgar word "kuki") chih haichilh in a om ta uh. Mizo te bel pathian nei nam piching zw chih mah tak mizo a it kom kom un a scholar te un i true identity bng ahiam chih research bol in tuchiang in of course mizo kani but(mahse) zosuan zofa kan ni a chi thei uh.nou kuli te bng in mizo wm zia theilou pi in a mitdel sial khau let kei uh.British ten kuki hon na chi lou hita le uh nou bang Nam hi d la uisu hon๐Ÿ˜...na history uh a diklouh dan na heutute un le a thei vek uh himahleh uncivilized community na hih jiak uh leh na heutu gina lou te un fake history toh hong indoctrinate jiak un kuki sih gup a gum mai2 na hi uh.zomi te min british te hong phuahsak hi hen la,tua zomi te history pen kuki te a hi leh kuki ten zomi te non nak simmoh d dan uh maimai lou...hichi tuk a kuki history phuah tawm,history dudak lou leh history lem(fake) nei a le kiphasak jou den kuli te na hi uh.history pen british te or kua hiam te hong piak d h lou in,i hih na leh hon suangtu te apat ki sut ahi chih ana thei ta un.

๐Ÿ‘ โค๏ธ ๐Ÿ˜‚ ๐Ÿ™ 19
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
2/27/2025, 1:18:52 PM
โค๏ธ ๐Ÿ‘ ๐Ÿ˜‚ ๐Ÿ™ 9
Video
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
๐™•๐™ค๐™ข๐™ž ๐™‹๐™ค๐™ก๐™ž๐™ฉ๐™ž๐™˜๐™–๐™ก ๐™๐™ค๐™ง๐™ช๐™ข
2/3/2025, 12:00:47 PM

Zomi Council Press Release

Post image
โค๏ธ ๐Ÿ‘ ๐Ÿ™ ๐Ÿ˜‚ 17
Image
Link copied to clipboard!