
KUKI UNITED
February 28, 2025 at 05:14 AM
IPI DING’A KUKI MIN HI AJAHDA UM HAM?
Dr. Sir H.H. Mate
Kuki kiti hi atheng sella seiding’a chu ipu min, ipa min ahipoi. British/sapkang ten eiho political identity a ding’a eisem pih uva, vannoija cheng tunia Chin kiti ho, Mizo kiti ho chule Zomi kiti ho jouse hi Kukite a eina hetnu ahi. Kukite ihi nao va hi Kuki Country Map jong Pu G.A. Grierson in ana jih doh/semdoh sa um ahitai. Kukiland neite, Kuki Country neite ihi jeh uva Kolnah sang ten/Hindu ten igin nu nakihet doh lou lai uham? Chule, iding’a Songkoh (Naga) hole Ehsan (Meitei) ten Kuki min suhmang ding hi aguot jing’uva, Kukite tha chimit ding aguot uva, gal ibol khum u ham? Eihon political rights inei hou iki hetlou lai jeh uva Kukiland jong India a vaipo ten tuni channa eipeh doh thei louvu ahi bouve. Chule, Kuki sung’a Chin, Mizo le Zomi hon jong Kuki pom nom louvu Kuki khella Zo, Zomi or Mizo popular sah ding aguot jing’u hi Kukiten Country anei jeh u ahi bouve. Kuki a um hon tuchung Meitei-Kuki gal um sung’a jong aphachuom lou beh ding Zo United, Kuki-Zo kiti hohi kimang jing ahi. Kuki ihiu leh Kuki min bou seh a politics ichepi diu doltah ahi. Tua hi Kuki douna a Thadou peng doh, Zomi peng doh ahije. Thadou le Zomi minna gam kithum thei lou hel ahi. Ajeh vang seida mai ute.
Chuleh, kanam mite/Kukite ho, phaten kigel hoisel hiute. Manipur gamsung Outer Manipur a cheng hon ahi thei leh tukal Chin, Mizo, Zomi kiti kiminsahna ho a politics bolda thei leo hen phante. Ajeh chu Manipur a Chinland, Zoland, Mizoland ithum doh nadiu lampi um lou hel ahi. Mizote ihi naovin Mizoram inei taove, Chinte ihi nao vin Chin State (Myanmar) ah inei tauve. Zomi minna gam imu nadiu um thei ponte, ajeh chu isopiu Myanmar a Chin ten jong ajah nompon ahi. Mizo hojong hi original Kuki ahi bouvin ahi. Chule, Kuki Country a-umsa hi loding/lah doh ding iti mong mong’uva ahi leh Kuki minna politics ibol diu, Kuki minna movement joh inei diu ahi. Sopi Mizo hon jong India, Myanmar chule Bangladesh gam thum ma cheng Chin, Kuki, Mizo ho gam khat na chen khom ding gelna-a ZoRO min na politics abol uhi lolhing jou ponte. Ajeh chu tua gam thum’a Kukite ki thethang hi British te bol ahin, chulaija chu Kukite anadou lal jeh uva gam thum’a ana chensah u ahi. Hichu British te divide & Rule policy ahi. Politician jong kahipoi, historian jong kahipoi, scientist khat hina dolla thu kasei, educationist hina dolla thu kasei, sociologist khat hina dolla thu kasei ahije.
Kuki pomlou hohi jahda tapoute, Kukiland le Kuki country chung Pathen in eihin peh doh nikho leh Kuki ding mi hung tam nante. Tunia Thadou sung’a Kuki kahi poi tiho jong Kuki ahinao hin kihet doh nao vinte. Zomi kahi tia Kuki pom nomlou hon jong Kuki ahiu acham lou hellin hin hedoh nao vinte. Kukite ihiu hi koima cha amah mo umlou hai. Chin hon jong ahet, Mizo hon jong ahet, Zomi honjong ahet ahi bouve. Achuti leh iding’a Kuki hi hibang’a adeimo u ahi ta dem? Ajeh um soh kei ahi. Ajeh vang seida mai ute, eima ho kikhuol cheh hiute sopite ho. Kuki kiti nam min hi ikisuh mang uleh Kukiland umta ponte, Kuki Country jong umta ponte, Chin Country a-um khapoi, Mizo Coutry jong a-um khapoi, Zoland kiti le Zomi Country kiti jong record a umkha lou hel ahi. Lekha sang tah tah isim doh uvin, hoilang isim uham sopite? Kei science a doctorate degree chan simdoh pan bon politician kahilou vang’a Kuki history kasim ma kahet doh leh political science, history, anthropology le sociology a doctorate degree chai hon iti politics che ding dan nahet theilou uham? Kuki hi vannoija UNO het ahi jong ihet soh keiju ahi. UN a ahi Mizo jong Lushai Kuki a kihe ahi. Zomi vang UN record a a-umpoi. Chin, Mizo le Zomi kiti hohi Kukite ngen ahiu vin, vannoija Kukite population hi 1.5 crore val ahi.
Kanam mite ho, nom leo hen da leo hen Kukite ihisoh kei uve. Kuki ihi jeh uva Hindu ten Kukite eitiu, Muslim ten Kukite eitiu, English ten Kuki eitiu, Meitei ten Kukite eitiu, Naga ten Kukite eitiu ahi. Manipur sung’a hin koiman Chin, Mizo, Zomi te eiti pouve, kasopite. Khangdoh hiute, ihinao deimo poute, namdang ten suhmang pih ding eitiu ahi. Kuki nam sung’a angol ho ngol ta jong leh alim, aching ho beh in Kuki min hi dom sang cheh cheh hiute. Kuki hi eimahon ikisuh mang ni ni uchu iki chai niu hiding ahi. UN het phahlou Chin, Mizo, Zomi min ho a Kuki Country imu theilou hel diu ahi. Ichavai beh seh tauvin, ingol sot val tauve. Kuki kihia Zo ibelap uva. Kuki-Zo iki ti uva kitoh deh lou ten ipiba imu diu ham? Kalung kham na atam in ahi. Namdang ten Kukite eiti uva eihon Zo ibelap kit uva politics ibol khah jeh uva machal lou joh ihiuve, sopite. Kuki min sumang ding’a kiguo ho a kon in Kukite kichih thei taute. State hihen a-umsa Country hijong leh neidoh na ding’a Kuki min na hi politics ichepi diu ahi. Zo or ZoRO or Mizo or Zomi minna Kuki Country um sa muna ding lampi vang kamu poi. Gam len tah inei uvin, eiho vang ikitoh pouve. Kuki Country min ahileh Kuki minna ithum doh diu ahi. Alampi iho kha hih lai uvin ahi. Phaten politics hi chepi leo hen phante.
Kuki People's Alliance Kuki International Forum Kuki Inpi USA Kuki Research Forum - Kurf Silchar Chapter Kuki National Army-Burma Kuki Inpi Manipur Kae Haopu Gangte Kuki Hills KUKI by Blood Voice Of The KUKI The Kuki Organization for Human Rights Trust Kuki Reformation Forum - KReF Paojakhup Guite Paolienlal Haokip Hejang Haokip Mangboi Haokip Rose Moi H. Shokhopao Benjamin Mate Misao Hejang Hangmi

👍
😂
5