
T. Michael Lamjathang Haokip
May 17, 2025 at 05:58 PM
*Kuki versus Thadou in Final apehdi ahi kiti hi ipi kiseina ham, ipi doi leh tup nei’a kisei ham?*
Kuki hi “Any Kuki tribes” kiminputsah’a Tribe khat a recognized kibol ahi. Manipur state sunga 2011 Census of India record dungjui’a Kuki Population hi 28342 ahi.
Thadou Nam hin pao, chon leh khan kituptah leh kichehtah aneijin, Thadou hi atil apat ina kihetnao Nam min ahi. Manipur state sunga Tribe recognized ho lah’a 1881 Census of India apat 2011 Census channa atampen hung hijing ahi. 2011 Census dungjui a Thadou Population hi Manipur state sunga dia 2.16 Lakh ahi.
Thadou leh Kuki hi pao leh ham, chon leh khan, kho leh veng, phung leh chang, houbung chuleh mihem thakhat ahitin kikhen theilou danin mitamtah in igel jiuvin ahi. Hinla India Sorkar in *“Thadou” leh “Kuki”* hi Nam/Tribe chom chomcheh’a hetpehna anei jeng vangin, Thadou hon Kuki chu amaho chunga danin agel in, Kuki hon jong Thadou chu amaho noija dannin akoi uvin, Thadou leh Kuki chu Tribe ni a kikhensa ahivangin kitohlou leh chekhom theilou teni chu mitamtah in agomkhom/akanbeh jing uvin, ajeh beihel in Thadou jouse hi Kuki Inpi leh KSO noija dan in agel jiuve.
Kum 2023 akon Manipur sunga Kuki leh Meitei akiboi apat Thadou hon Kuki kahi pouve, Thadou hon Meitei leh adang dang toh community understanding leh mutual respect kadei uvin, chamna jong kadei uve anakiti e. Thadou leh Kuki kikhenna hetthem lou mitamtah in, Thadou ahivangin Kuki hilou ding apum datthei pouvin ahi. Meitei leh Kuki boina hi hung kichai leh *“Kuki versus Thadou”* hi hung kisat/kidou teitei dingin aum e. Ajeh chu Thadou tamtah in Kuki kahi tin kihilna dihlou tahsan leh chepi aum uvin ahi.
Ipi chu hitaleh tuleh tua Kuki ho dinmun hi gahve uhite.
1) Sopi Paojakhup Guite hi Kuki Supremacist ahi. Amahin nam min hi Kuki tailou lampi dang aumpoi ati ahi. Chuleh amahin jangpet a ka tribe jong “Any Kuki tribes” ahi ati ahi. Chukitleh Separate Adminstration in the form of Union Territory with Legislature under Article 239-A, Puducherry Model muna dinga mipi panlahna (People's movement) apoimo danleh hiche tailou lampi dang aumloudan hi aseijing in, tuleh tua MLAs, CSOs leh SoO Groups (UPF & KNO) hon Territorial Council kalval deldoh pouvinte tia ngampel leh hangsantah in Tuibong-Kangvai kikah a mipiho lah in nikho phabep chu public crusade leh campaign abolle le in, mi tampi lungdei leh lunglamtah ahijeh in mipi lungthim akaithou lheh in, asuhal lheh e.
2) Ahileh tunia ipijeh a Manipur gamsunga Sopi Paojakhup Guite dinga mun umtheilouva Police FIR kibolkhum a Manipur Police in North East States pumpi’a arrest/matdinga ahol uva, Manipur akon kisoldoh ham? SA/UT muna ding lampi umsun chu Peoples' Movement hilou ham? Vannoija revolutionary movement kibol hohi mipi jaolouva alolhing umlou ahi tia mipi awareness campaign asapjeh a chunga kisei MLAs, CSOs leh SoO Groups (UPF & KNO) ho dinga lung-op kaina lentah sohdoh ahi. Ajehchu Sopi Paojakhup Guite in Meilhei mipi, Manipur state leh administration kidalhah thengset jouva CM anatuh Biren jong aki resign nunga, tupet a Manipur government/administration hi President Rule umpet laitah leh Kuki hon Separate Administration adel jinglai a Guwahati a KZC makaina a 10 MLAs hon popular government umsah kit ding atiu hi separation from Meitei leh Manipur toh kipum tolou ahijeh a apohnatna jong ana phondoh ahi.
3) Manipur sunga Kuki terrorism noija Kuki ngailupen (Sopi Paojakhup) jeng jong asohcha dehpoi tihi muchen ahi. Ijemtia Sopi Paojakhup Guite hi athusei jeh leh public movement for separate administration jeh a Manipur Police hon hinman leh Bail chu munante, hinla Manipur a Kuki kahiti mipi hohi ama huhdohna dia Sit-in-Protest jeng jong touva kivaipei ding lamkai hung umdoh ding hinam, ajeh chu MLAs + SoO Grps + Kuki CSOs (Incl. KSO-GHQ & KSO-CCP) agom uva Sopi Paojakhup lamjot deilou dan in aum uvin ahi. Ahilouleh chomkhat fake unity ding in akitoh dan in amin maimai in panpi thei dandan in panpi akisa diuvem, hetthei ahipoi.
4) Kuki kiti hi SoO Groups ho, MLAs ho chuleh Kuki CSOs groups ho kipunkhomna leh kiloikhomna ahin, Kuki neitum leh anei chu amaho ahiuve, itihlai hijongle Kuki chu aneihon alhakang loudiu, amaho thuthu a Kuki minna Kuki kong chu akitol diu, Kuki mipi amaho deilouva chonho chu atokam apeh jing diu, Manipur leh India Government toh kithokhom a pehdohna/offside (Pumgo Thilto Maicham a Kikatdoh tobang) hijingdiu dan ahitai.
5) Achaina leh, Thadou Nam sunga Kuki pom sese hin Kuki minna SA/UT kisei hi atahbeh’a um tahtah ding mong mong'a agel’u ahin, Kuki versus Meitei conflict kichai tengle Kuki versus Naga conflict laija Kukiland/Zalen'gam hung um ding ahisah uva tua ahomkeu ahidan ageldoh bang uva, ahung kigeldoh diu hi kimumasa ahidan kitahlang masa ahi. Ajehchu Manipur suhkeh hahdan titahlou, asuhkeh dinga kisei lamkai-pipu hon asuhkehna ding lampi leh tohgon himhim ajuilouvu hi kimu chenset ahi. Hijeh a koi hijongle Thadou kahin, ka tribe Thadou chuleh Thadou chu Kuki ahipoi tiding jouse leh Thadou tribe certificate holders jousen, nikhat leh (thouving katin kapa kom a kinungle tange atithei niteng uleh) welcome boldinga Thadou ho chu mansa akihijeh a Kuki versus Thadou vin tuchung Manipur boina hi Final kipehding ahi kiti ahi.
Thadou Nam miten hem leh thal chuleh thagum a gal kisat lou ding ahi. Thadou Nam miten thu abou gal kisat ding ahi.
Nabon uvin Imutnom/Jingkahpha!
👍
😂
❤️
😢
😮
57